Sivut

perjantai 3. marraskuuta 2017

Pirtsakat ponit pellolla

Eilen olimme Pinjan kanssa Hentilässä. Ajatuksenamme oli vääntää kentällä koulua (kun nyt on tullut maastoiltua aika paljon niin kentällä vääntö olisi tehnyt hyvää), mutta kenttä oli aivan kivikova, joten hylkäsimme idean. Myöskään maastoon ei päästy, koska hevosilla ei ole vielä hokkeja ja tiet ovat jäässä. Siispä päädyimme pellolle (mikä siis toimii kesäisin myös hevosten laitumina) ratsastelemaan. Lähdimme sinnekin ihan sillä mielellä että jos vähän köpöttelee (lumen alla saattaa olla jäätä tai pohja olla epätasainen). Yllätyimme kuitenkin positiivisesti. Pellolla ei ollut lainkaan jäätä, lunta oli juuri sopivasti eli pelto ei ollut liian kova eikä pehmeä ja se oli vielä varsin tasainen.
    Tein pellolla samoja juttuja kuin tekisin kentälläkin. Käynnissä ja ravissa taivuttelua ja voltteja, siirtymisiä ym. Näiden lisäksi pellolla oli ylämäki, jota kiipesimme käynnissä ja ravissa muutaman kerran. Laukat otin joko suoralla uralla pois päin tallista tai ympyrällä. En ottanut kuin muutamat kivat pätkät kumpaakin suuntaan, koska tarkoitus oli keskittyä muuhun kuin laukkailuun.
   Virtaa Vernalla oli reiluhkosti. Tunteja on jouduttu perumaan viime aikoina jonkin verran huonon kentän vuoksi, ja jos tunteja on ollut, niin siellä ei olla kovin rankasti menty. Verna tykkäsi ilmaista pirteytensä pään viskomisella ja ihan omilla käynnistä raviin ja ravista laukkaan siirtymisillä. Mielestäni oli lähinnä söpöä kun Verna yritti olla jopa niin hurja kun hän jopa päätään viskoi tai siirtyi raville ilman lupaa :D Heti kun Vernalle ilmaisi että jos nyt kuitenkin jatkettaisiin hommia minun määräämässä askelajissa niin neiti tyytyi kohtaloonsa ilman sen kummempia mielenosoituksia.
   Ratsastuksen jälkeen menimme vielä kentälle ottamaan muutamat kuvat, joista muutaman voisin lätkäistä tähän:







Olin muuten myös viime maanantaina tunnilla. Menin pitkästä aikaa Riialla, ja teimme avotaivutuksia. Alkuun ei meinannut sujua, Riia reagoi aika hitaasti apuihin eikä halunnut taipua. Tutkimme asiaa ja totesimme hackamoren olevan siihen hommaan liian hidas ja vaihdoimme suoran kuolaimen sille. Sen jälkeen homma alkoi toimia vähän paremmin (kunhan kuski osasi ratsastaa) ja jopa ravissa tuli parit ihan kivat avotaivutukset. Otimme myös parit laukannostot, mutta hevosilla alkoi olla hiukan turhan vauhdikasta meininkia laukan innoittamina, että päätimme olla laukkaamatta enempää kun yksi tippui ja Riiakin otti hiukan kimmoketta. Ja pohjakin olisi ollut luultavasti liian liukas holtittomiin pyrähtelyihin :D

Seuraavan kerran menen Vernalla sunnuntaina. Silloin olisi tarkoitus lähteä kolmestaan maastoon, kera Pinjan&Samin sekä Rebekan&Ritan. Onko tämä uhka vai mahdollisuus, se selviää sitten :D

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Eräjormailua ja HIHS 2017

Meillä on Vernan kanssa jälleen uusi aluevaltaus, nimittäin (niinkin suuri erikoisuus kuin....) maastoilu. Ja nimenomaan maastoilu niin, että Verna on vetohevosena. Koska kenttä on ollut nyt melkoisen liejuinen, niin olemme muutaman viikon ajan Pinjan kanssa ihan suosiolla vain tutkineet lähimetsiä.
  Verna toimii vetohevosena pääosin hyvin. Verna on siitä kiva hevonen, että vaikka se jännittäisi jotain, se luottaa ratsastajaan hyvin paljon. Jos ratsastaja osoittaa, ettei pelättävää ole, se jättää asian sikseen. Ensimmäistä maastoilukertaa (kaksin Pinjan kanssa, niin että Verna kulkee ekana) lukuunottamatta Verna on aina suostunut menemään myöskin ensimmäisenä eikä keskustelua ole tarvinut siitä käydä.
  Maastossa olemme menneet paljon mäkiä, ne ovat hyvää treeniä takaosalle. Sieltä kun Vernalta puuttuu vielä voimaa... Mäkien lisäksi pitkät ja suht reippaat ravipätkät kevyessä istunnassa ovat olleet kova juttu. Eli vähän niinkuin montea muttei kuitenkaan. Aluksi Verna ei meinannut tajuta tämän ideaa, vaan olisi mielellään nostanut laukan. Nyt parilla viime kerralla montepelleilytkin on menneet hyvin ja Verna on jopa niillä pätkillä vähän innostunutkin.

(c) Pinja, kuva parin viikon takaa

Lenkin jälkeen

Tänään olin äitini kanssa Helsinki International Horse Showssa, eli HIHS:ssä. Ne ovat kansainväliset kilpailut, ja esimerkiksi tänään kilpailuvuorossa oli esteiden World Cup osakilpailu sekä kouluratsastuksen Knock-out, joka kyllä on enemmän hubailujuttu :D Kamera oli mukana, mutta en muistanut/jaksanut ottaa sillä kuvia. Sen sijaan puhelimella videoin muutaman pätkän, jotka ajattelin ladata tähän.

Tämä pätkä on Knock-outista. Siinä on luokan voittajat, Jeanna Högberg ja Duendecillo P (joka on muuten suomalainen puoliverinen, ja siten suomalaisen hevoskasvatuksen tulos!) Jeanna ja Peikko voittivat kaikenkaikkiaan kolme luokkaa HIHS:n aikana, ja kaikista tuli yli 70% (paitsi Knock-outista, josta ei kai prosentteja katsottu). Aika mainio ratsukko siis!

Tässä taas on pätkää World Cupin ensimmäisestä kierroksesta. Ratsastaja on saksalainen Felix Hassmann ja hän ratsastaa hevosella Cayenne WZ. Rata oli suht haastava. 40 ratsastajasta yhdeksän selviytyi uusintakierrokselle.

Tämä pätkä taas oli uusintakierrokselta, ja videolla on luokkavoittaja hollantilainen Jur Vrieling hevosellaan VDL Glasgow v. Merelsnest. Meno oli uusintakierroksella kaikilla aika vauhdikasta, mutta tällä kertaa Jur oli nopein ja teki puhtaan radan.


HIHS:stä mukaan lähti itselleni satulahuopa. Huopa on Lemieuxin estehuopa, väriltään ihana lila! Nämä satulahuovat ovat laadukkaita, ja olen haaveillut tällaisesta jo pitkään. Nyt kun, tällainen löytyi alennuksesta ja kivalla värillä niin pakkohan se oli ostaa pois. Tämä huopa tulee luultavasti (este)kisakäyttöön ja muutenkin ns. edustushuovaksi. Jos kestän olla käyttämättä sitä... :D

Huopa on kuvanmukainen. Kuva lainattu netistä; Countryfrog.uk:sta

lauantai 30. syyskuuta 2017

Verna on monitoimiheppa!

Viime viikkoina Vernan kanssa ollaan tehty vähän kaikenlaista. Olemme olleet estevalmennuksissa, viime maanantaina olimme maastossa ja torstaina taas väännettiin koulua.

Viime estevalmennus oli 21.9. Harjoittelimme innareita, sarjaa, suhteutettua väliä ja sekä porttia. Hyppäsimme myös rataa. Verna oli tosi hidas, en saanut sitä millään hereille ja se valitettavasti näkyi hypyissäkin. Mutta aina ei mene putkeen, ehkä seuraavalla kerralla menee paremmin :) Laitan videonpätkän ja kuvan tähän, ne eivät ole kovin hyvälaatuisia kun alkoi tulla jo pimeä, mutta toivottavasti niistä saa jotain tolkkua.

Tultiin juuri yhden askeleen sarjalta. Laatu tosiaan surkea, mutta ei voi mitään :/
Videossa meillä on suhteutettu viiden askeleen väli, jossa ensimmäisenä on ristikko ja toisena pieni okseri. Ristikolla hyppy on onnistunut, mutta okserille tultiin liian lähelle ja hypystä tuli huono. Olisi pitänyt saada Vernaa enemmän eteen, että askeleita olisi tullut viisi eikä viisi ja epämääräinen puolikas... Mutta kuten sanoin, aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. Hevosillakin voi olla huonoja päiviä ja Vernalle sattui tälle kerralle sellainen.


Viime maanantaina eli 25.9 minulla oli ratsastustunti. Menimme tunnilla maastoon ja menin Vernalla. Maasto kesti noin tunnin ja menimme kaikki askeleet läpi. Se on kyllä hauska kun jotenkin on tottunut että hevoset saattaa jopa innostua maastossa, mutta Vernaa saa ennemminkin kehottaa menemään reippaammin pidättelyn sijaan :D. Ei sillä, se on erittäin hyvä ominaisuus varsinkin jos kuskina on joku kokemattomampi henkilö. Maastossa Verna pääsi jopa kokeilemaan pienen pätkän ekana menemistä. Olen jotenkin elänyt siinä uskossa, että Verna ei kulje ensimmäisenä mutta olin nähtävästi väärässä. Lähdimme kulkemään jotain metsätietä, mutta se meni niin huonokuntoiseksi, että käännyimme ympäri. Koska olimme aluksi vikana Vernalla, niin lähdin johtamaan meitä pois tieltä. Vernalla oli kyllä koko ajan korvat tötteröllä ja katseli kyllä kaikenlaista, mutta ei säikkynyt mitään :)
  Kokonaisuudessaan maasto meni tosi kivasti, kukaan ei kuollut eikä tippunut ja kaikki olivat tyytyväisiä maaston jälkeen. Täytyisi hilautua useamminkin maastoon. Vielä on selvityksen alla, että saammeko Pinjan kanssa mennä kahdestaan maastoon. Jos saamme niin maastoilukin luultavasti lisääntyy huomattavasti :)

Torstaina 28.9 menin Vernalla itsenäisesti. Väänsimme koulua oikein urakalla Alkuverryttelyssä tein paljon siirtymisiä, koska ne on hyviä saamaan hevonen hereille ja takajalat alle. Tarkoituksena oli harjoitella laukavaihtoja käynnin kautta, ja siirtymiset valmistavat hyvin siihenkin tehtävään.
  Itse laukanvaihdot sujuivat ihan hyvin. Siirtyminen laukasta käyntiin sujui varsin näppärästi ja siitä laukannostokin oli helppo homma. Teimme muutamat onnistuneet ja sen jälkeen keskityin enemmän ravityöskentelyyn.
  Ravissa harjoittelin jälleen siirtymisiä, tai lähinnä sitä että ne on nättejä ja sujuvia. Sen lisäksi otin jalustimet pois, mikä parantaa omalla kohdallani istuntaa ja apujen käyttöä. Lisäksi tasapaino kehittyy, varsinkin kun hevonen omaa ison ravin, niinkuin Verna :D Tältä kerralta ei ole kuvamateriaalia. Pari videota olisi mutta ne on liian isoja ladattavaksi tänne blogiin :/

Sen lisäksi olen innostunut working equitationista. Linkitän tähän videon kyseisestä lajista, niin pääsette kärryille, mitä laji on: https://www.youtube.com/watch?v=Vu_HChVWslI Meillä ei ole ajatuksenakaan kilpailla siinä, ja tuskin oikeasti treenatakkaan sitä, mutta olen ajatellut poimia tästä asioita, joita harjoittelemme Vernan kanssa. Sellaisia asioita joista on oikeasti hyötyä arkielämässä ja mihin suomiputte kykenee. Videolla näkyy esimerkiksi portin avaaminen ja sulkeminen (kohta 0:18), jota olemme jo harjoitelleetkin tallin kentän portin kanssa. Avaaminen ja sulkeminen onnistuu kyllä, mutta kovin sujuvaa se ei vielä ole :D Uskoisin kuitenkin treenillä sen korjaantuvan. Sen lisäksi kohdassa 0:52 ratsukko menee "sillan" yli. Sitä haluaisin harjoitella, mutta meillä ei ole tallilla mitään sen tapaistakaan. Ajattelin kuitenkin, että joskus voisi väsätäkin jonkun rapisevan "pressumaton", jonka ylittämistä harjoittelisimme. Kohdan 1:41 väistöpuomi on mahdollinen harjoiteltava sellaisenaankin. (Opetin muuten aikoinaan Kletturille samanlaista väistöä maastakäsin, kun se oli toipilaana jalkavammasta). Videolla on paljon muitakin asioita, mitä voisi treenata pienesti soveltaen.

Seuraavan kerran Vernalla menen sunnuntaina. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä teen sen kanssa. Ehkä avo- ja sulkutaivutuksia. Tai pohkeenväistöjä. Tai vastalaukkoja.

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Elossa ollaan!

En ole taas hetkeen muistanut/jaksanut kirjoittaa tänne, vaikka kuvamateriaaliakin olisi. Nyt kuitenkin kertoilen viimeaikaisista ratsasteluista ja lätkin tänne jokusen kuvankin.


Vuokraan Vernaa torstaisin ja sunnuntaisin. Sen lisäksi käyn maanantaisin tunneilla, ja useimmiten menen silloinkin Vernalla. Dumbo ja Rinsessa muuttivat viime viikolla uudelle tallille. Tarkoitus olisi käydä sielläkin liikuttelemassa Bumbaa aina satunnaisesti.

Menin Dumbolla 3.8 ja silloin tarttui kamerakin mukaan. Menin tämän jälkeenkin Möhköfantilla, mutta niistä kerroista ei ole todistusaineistoa.

Mutta kuitenkin 27.8 en mennyt Vernalla. Tallilla oli avoimien ovien päivä, ja minut pyydettiin esiintymään kouluratsastusnäytökseen. Menin Riialla K.N. Specialin. Rataa ei sen kummemmin arvosteltu, tallinomistaja selitti, mitä kaikkea teen kouluradalla ja miksi radalla on sellaisia tehtäviä. Riia meni ihan kivasti, vaikka siitä on aikaa kun olen mennyt sillä viimeksi. Ravilisäys oli vähän aneeminen ja jos pilkkua viilataan niin Riia olisi saanut kulkea vähän korkeammassa muodossa. No, ei sillä niin merkitystä, varsinkaan kun rata ei ollut kuin se K.N. Special.
  Radasta on video, mutta se on liian iso tiedosto julkaistavaksi tänne. Siispä lätkäisen pari kuvaa, ja kummankin kuvan on ottanut Sari Nikki:




Viime sunnuntaina menin Vernalla. Olimme edellisenä päivänä käyneet Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisissa, joista tarttui matkaan suitset & ohjat, riimu & riimunnaru sekä kumilenksuja ja heppanameja. Kaikilla paitsi kumilenksuilla leikimme sunnuntaina (Kumilenksut unohtui). Mukana Kuninkaallisissa ja tallilla oli serkkuni Hanna, joka on muuten kuvannut kaikki alla olevat kuvatkin.

Laitumelta talliin

Verna järkyttyi uudesta tallille rakennetusta selkäännousurampista. Keskustelemme, että onko se nyt kuitenkaan niin kamala...


  Aluksi kävimme kentällä ottamassa uuden riimun ja narun kanssa Vernasta rakennekuvia. Tämä sessio lähinnä siksi että saan jonkin järkevän kuvan Vernasta sen esittelyyn tänne blogiin.
'


Rakennekuvien oton jälkeen kävimme nakkaamassa Vernalle varusteet ja aloimme totuttamaan Vernaa vielä lisää selkäännousuramppiin, sillä olin vakaasti päättänyt nousevani siitä kyytiin. Ja kyllähän se Verna tottui ramppiin, kunhan lahjottiin tarpeeksi heppanameilla :)
Uudet suitset pääsivät heti käyttöön
Vernan kanssa tein kentällä vähän kaikenlaista. Alkuun ihan perusjuttuja, ympyröitä, voltteja sun muita. Verna oli vähän hitaanoloinen, joten tungin lopulta kannukset jalkaan. Alkuun kun ajattelin, etten tarvitse niitä.

Taivuttelua, en istu itse yhtään vinossa.... :D




Lopuksi harjoittelin vielä lävistäjää laukassa. Se on yllättävän vaikea hevosille. Laukka tulisi säilyttää aivan lävistäjän loppuun, mutta koska periaattessa ratsastamme suoraan aitaa päin ja vaihdamme suuntaa, se saa monen hevosen epävarmaksi + se huojuttaa tasapainoa. Yleensä hevonen joko tiputtaa raville reilusti ennen lävistäjän loppua tai vastaavasti vaihtaa laukkaa. Vernan kanssa tämä onnistui ihan hyvin. Laukka ei tippunut ennen aikojaan kuin kerran tai kaksi. Pitäisi enemmän tehdä laukkatehtäviä. Juurikin lävistäjiä ja vastalaukkoja. Laukanvaihtoja ravin ja käynnin kautta olen tehnytkin muutamasti mutta se vastalaukkakin olisi ihan kiva hallita...



Seuraavan kerran menen Vernalla torstaina, tuskin tulee kuvamateriaalia, koska kuvaajia on aika vaikea saada. Sunnuntaina en mene, koska tallilla on silloin tunnit.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Dumbon läskirallia x2 ja Ponivaarin jälleennäkeminen

Menin viime viikon keskiviikkona 19.7 ja tänään keskiviikkona Dumbolla itsenäisesti. Kummallakin kerralla menin ilman satulaa. Tosin viikko sitten laitoin ratsastusvyön varmuuden vuoksi. Jos perä lentää kovemminkin niin on edes jotain josta napata kiinni. Dumbo protestoi komentamista välillä pukeilla... Se on tiineyden jäljiltä läski ja huonossa kunnossa ja tässä koitetaan epätoivoisesti vähän sulatella läskejä pois ja keräillä lihaksia tilalle.

19.7 Tein ihan normijuttuja Dumbon kanssa. En mennyt kovin kauaa, sillä toinen ratsukko halusi kentälle ja kun meillä on varsa irti niin siksi samaan aikaan kentällä ei voi olla muita. Tarkoituksena oli lähinnä vain käydä kaikki askelajit läpi. Bumba oli ihan ok. Hyvin normaali oma itsensä :D Ei taivu kovin paljoa ja laukka saattaa nousta hetkeksi jos hyvin käy. Kuva materiaaliakin löytyy tältä reissulta:


"Onko pakko???" T. Dumbo


Häirikkö iski :D

Me todistetusti laukkasimme



Tänään taas tein Dumbon kanssa enemmän töitä "tosissaan". Harjoittelin ravin kokoamista ja lisäämistä. Suhteellisen lämpimästä ilmasta huolimatta Dumbolla oli kivasti virtaa, joten kokoaminen ja lisääminen ei ollut mikään ongelma. Itseasiassa yllätyin siitä, että Dumbo hallitsee nuo kaksi asiaa niinkin hyvin. Laukatkin nousivat ihan kivasti, muutamien alkuvaikeuksien jälkeen. Loppujen lopuksi Bumba innostui laukoista niinkin paljon että se laukkaili ihan oma-aloitteisesti. Koska blogger ei anna ladata pitkiä videoita eikä minulla ole tiliä youtubeen, niin videoita en valitettavasti voi laittaa tähän. Saatte siis yhden "perunalla kuvatun" kuvan.

Evästauko (Dumbon nenässä on maalia tallin seinästä jos ihmettelette punaisuutta, ei ole palanut tmv.)

Viikonloppuna tuli myös käytyä Itä-Suomessa, Kletturin nykyisessä asuinpaikassa. Kleban lisäksi tapasin sen omistajan sekä nykyisen tallin omistajan. 
  Klettur voi todella hyvin! Se on varmaan parhaimmassa kunnossa nyt kuin mitä se on ikinä(/vuosiin) ollut niin ihottuman kuin yleiskunnonkin suhteen. Ihottumaa ei ollut laisinkaan, ei edes pahemmin hankausjälkiä. Karva kiilsi todella upeasti sekä Klettur oli laihtunut ja saanut lihasta (lukijat varmaan muistavat että sillä on takana jalkavamma, joka vaati aika pitkän parantelun --> kunto huononee).


Kävin myös ratsailla. Menin ilman satulaa. Menimme yhden Kletturin omistajan kanssa maastolenkin, joka kulki osaksi järven rantaa pitkin. Rannassa sai uittaa hevosia, joten kävimme Kletturin kanssa kahlaamassa. Klettur viihtyy järvessä ja se tykkää kahlailusta, en tiedä uisiko. En kokeillut :D



Tulevista ratsasteluista en tiedä vielä. Ainakin ensi maanantaina on tunti ja luultavasti kiusaan Bumbaa ehkä tiistaina tai keskiviikkona. Meillä ei ole vielä Vernalle sovittuna tiettyjä päiviä jolloin käyn, joten ainakin vielä ratsastukset sillä ovat hiukan epäsäännöllisiä enkä tiedä vielä milloin olen menossa seuraavan kerran.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Vernailua

Eilen menin Vernalla itsenäisesti. Pinja oli mukana ja toimi hovikuvaajana. 

Vernalla tein alkuun ihan normijuttuja, paljon ympyröitä ja voltteja sekä siirtymisiä. Kuten aiemmin kerroin, Vernalle oikein päin kulkeminen on hankalaa varsinkin ravissa ja laukassa. Pikkuhiljaa se alkoi kulkea yhä pidempiä ja pidempiä pätkiä niinkuin kuuluukin. 







Lopuksi Pinja vielä väsäsi minulle tehtävän, jossa oli paljon volttien tekoa ja tämä tehtävä pakotti pitämään ulko-ohjan tuntumalla (minulla kun ulko-ohja meinaa välillä karata löysäksi). Tätä tehtävää tein käynnissä, ravissa ja laukassa. 

Tehtävä näytti tältä. 

Tässä tehtävä paperilla, mustat pisteet ovat tötteröitä ja violetti viiva on se miten piti ratsastaa

Tässä itse tehtävällä, Verna siis kulkee tuolla tavalla kamelina suurimman osan ajasta

Lopuksi tein vielä maastakäsittelyä, Vernan kanssa se on helppoa, se kuuntelee ihmisen elekieltä hyvin herkästi. 

Tässä peruutellaan

Tässä tavoitteena saadat takajalkaa ristiin

torstai 13. heinäkuuta 2017

Aina ei asiat mene suunnitellusti...

... mutta tällä kertaa positiivisella tavalla.

Aiemmin kerroin, että olin menossa kokeilemaan yhtä puoliveriruunaa. No, se nyt sattuneiden sekaannuksien takia jäi. Lisäksi Tintti muutti toiselle tallille kaksi viikkoa sitten. Olin siis ilman vuokrahevosta jonkin aikaa.

No, en ole enään. Vaikka aiemmin sanoin, että tuntihevosta en mielelläni ota vuokrahevoseksi, koska niiden ympärillä pyörii aina hirveästi ihmisiä. Tuntihevonen minulle nyt kuitenkin tuli, mutta ilman valtavaa vuokraajamäärää. Tällä hevosella ei ainakaan nyt ole muita vuokraajia.

Hevonen löytyy Hentilästä, se on 9-vuotias suomenhevostamma, nimeltään Vermiselli, tuttujen kesken Verna. Verna on ollut Hentilässä niin pitkään kuin minäkin, se tuli vuonna 2008 ihan varsana. Verna on noin 170cm korkea tukkajumala ja varmaan yksi kiltimpiä hevosia, jota tiedän. En ole ikinä nähnyt Vernan tekevän mitään tyhmyyksiä (jossai teini-iän muutamaa pikkupukkia lasketa) ja lisäksi se on hyvin yritteliäs. Se on myöskin herkkä ja sinänsä osaava, joten se taitaa esim. laukannostot pysähdyksestä, ravipohkeenväistöt ja askelajien kokoaminenkin sujuu joissain määrin. Vernalla kulkee myös hyppy ihan hyvin, olen sillä joskus hypännyt ratana noin 80cm ja yksittäisenä 95cm.

Kesältä 2015, este taitaa olla sen 80cm


Meillä on tässä niin sanotusti pieni projekti, tavoite olisi tehdä tammasta minulle kisahevonen, niin kouluun kuin esteillekin. Valitettavasti Verna ei jaksa kulkea oikein päin kuin käynnissä ja pieniä pätkiä kerrallaan ravissa & laukassa. Koska Verna on tuntihevonen, ja oikeasti taitavia ratsastajia, jotka sitä voisivat treenata on vähän niin voimattomuus on ihan ymmärrettävää. Sen lisäksi toivottavasti saadaan kehitettyä askelajien kokoamista ja muutamia "temppuja" (ainakin takaosan käännös).

Minulla itselläni on tavoitteena päästä kilpailemaan koulussa He B (olen jo pari luokkaa startannut Riialla ja Vikkanilla) ja menestyä sillä tasolla edes suurin piirtein. Esteillä tavoitteena olisi jossain vaiheessa kilpailla 80cm luokkia. Kunhan nyt edes treeneissä päästään siihen asti... Mutta katsotaan nyt miten hommat alkaa sujua. Kiire ei ole mihinkään, joten edetään sillä tahdilla mikä hyvältä tuntuu.

Samalta kerralta kuin edellinen kuva


Ja tosiaan en treenaa yksin, pitkäaikainen (opetti minua jo 10-vuotiaana) opettajani on mukana neuvomassa. Minulla on sellainen kutina, että tästä tulee hyvä juttu... :)

Menin Vernalla vuokraajana ekaa kertaa tänään, kuvamateriaalia ei valitettavasti ole. Harjoittelin Vernan kanssa siirtymisiä ihan urakalla. Ne onkin Vernalle aika helppoja ja se nostikin laukat hyvin jopa suoraan peruutuksesta. Ja se jopa jaksoi olla oikein päin laukassa aina muutaman askeleen kerrallaan. Se on jo hyvä alku!

Seuraavan kerran menen lauantaina, en tiedä yhtään mitä teen Vernalla. Ehkä jotain puomitehtäviä, tai jos löydän jonkun vapaan pellon missä on mäki niin ehkä teen mäkitreeniä? No, sen näkee sitten.